Kirjat ja lehdet

Kuvaus

Seutukirjaston maakuntaosaston kokoelmasta löytyy iso joukko kirjoja ja lehtiä, jotka ansaitsisivat tulla digitoiduiksi niiden paikallisen kiinnostavuuden vuoksi. Useat niteet eivät kuitenkaan kestä digitointia ilman, että niiden liimaselkämys pettäisi.

Kokolman Kirjat ja lehdet helmiä ovat ensimmäiset paikalliset romaanit, Jacob Lagervallin kirjoittamat teokset Jaakot ja Tuhkapöperö.

Nimeke

Kirjat ja lehdet

Kokoelman Kirjat ja lehdet aineistot.

Sampo (1897)
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Sampo (1907)
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Pohjois- ja Itä-Karjala
Kirjoittaja Oskar Relander (1863-1930) oli suomalainen pedagogi ja kansanrunoudentutkija. Hän teki pitkän uran Sortavalan seminaarin johtajana 1908–1928, josta oli välillä poliittisista syistä karkotettuna Siperiaan 1916-1917.

Suomen Karjala : lyhyt esitys Suomen Karjalan maantieteestä, historiallisista vaiheista ja kansanluonteesta
Iivo Härkösen matkakuvaus sisältää tietoa mm. Pohjois- ja Etelä-Karjalan sekä Laatokan Karjalan historiasta, luonnosta, karjalaisista asukkaista ja heidän elinkeinoistaan.

Laatokan Kalastajaliitto : vuosikirja v. 1938 : XV toimintavuosi
Laatokan Kalastajaliitto ry:n kotipaikka oli Sortavala ja toiminta-alueena Suomen puoleisen Laatokan rannikon pitäjät ja kaupungit. Se perustettiin Laatikon rannikon kalastajaseurojen keskuselimeksi 25.2.1924 Sortavalassa,

Vuosikirja 1938 on…

Karjalaisia kasvinnimiä
Societatis pro Fauna et Flora Fennica -seura on edistänyt kasvi- ja eläinkunnan tutkimista ja nimistön keräämistä. Se on perustettu vuonna 1821.

J. Ivar Liro kävi keräysmatkalla Karjalassa kesällä 1896 keräämässä eri paikkakuntien…

Outokummun kaivos 1910-1928
Outokummun kaivostoiminta alkoi vuonna 1910, kaksi vuotta kuparilohkareen löytymisen jälkeen.

Historiikki sisältää Outokummun kaivoksen alkuvuosien historiaa.

Vägvisare i Finland : jemte nummer-karta, med stöd af officiella uppgifter enligt kejserliga senatens förordnande, år 1877
Tie- ja liikenneopas vuodelta 1878 sisältää Suomen maa- ja vesiliikenteen aikataulut, matkojen pituudet ja hinnat eri paikkakuntien välillä. Pohjois-Karjalan liikenne sisältyy julkaisuun.

Ääne- ja muoto-opillisia tutkimuksia Pälkijärven kielimurteesta
Pälkjärven murretutkimus on Tahvo Könösen tekemä. Hän oli itsekin syntynyt Pälkjärvellä 6.3.1864. Pälkjärven murre kuului itämurteisiin, tarkemmin itäisiin savolaismurteisiin eli Pohjois-Karjalan murteisiin.

Karjalan ja Savon ensimmäisiä koulumestareita
1700-luvulla oli lasten kansanopetus aluksi seurakuntien vastuulla. Vuoden 1762 kuninkaan päätöksellä lukkarit tai pitäjän koulumestarit velvoitettiin opettamaan lapsia. Myös koulutaloja alettiin rakentaa. Koulumestarit olivat entisajan…

Joensuun puhelinluettelo 1941
Joensuun puhelinluettelo vuodelta 1941 sisältää tilaajat nimen mukaan aakkosittain ja numeroittain. Luettelossa on lisäksi on Pohjois-Karjalan maaseututilaajat.

Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan käsivälitteisiä. Sentraalisantrat…

Henrik Renqvist Sortavalan kappalaisena
Henrik Renqvist (alk. Heikki Kukkonen, 1. elokuuta 1789 Ilomantsi – 5. marraskuuta 1866) oli suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja, Karjalan rukoilevaisliikkeen perustaja, uskonnollinen kirjailija ja kirjankustantaja. Hän myös suomensi…

Tanckar om hushållningens uphjelpande i Carelen
Johan Lagus (16. lokakuuta 1733 Kesälahti – 3. huhtikuuta 1806 Iisalmi) oli lääninrovasti ja valtiopäivämies. Hän valmistui Turun akatemiasta 1757 filosofian maisteriksi. Hänen väitöskirjansa aihe käsitteli Karjalan talouselämää.…

Olot Suojärven ja Korpiselän pitäjissä
Tohtori A. A. Branders sai 1889 Keisarilliselta senaatilta määräyksen oleskella vuoden Suojärven ja Korpiselän pitäjissä. Hän tutki paikallisia oloja ja kirjoitti tutkimuksistaan kertomuksen.

Piirteitä Sortavalan Kasvattajaopiston toiminnasta vuosina 1918-1938
Vuonna 1918 sodan jälkeen Suomessa oli paljon sodasta kärsineitä lapsia, joille tarvittiin lastenkoteja. Suureksi ongelmaksi tuli lastenkotien henkilökunnan ja johtajattarien puute. Kirkon Sisälähetysseura asetti toimikunnan, joka alkoi…

Satu Sallisesta
Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall…

Joensuun kaupungin puhelinluettelo 1938
Joensuun kaupungin puhelinluettelo vuodelta 1938 tilaajien nimen mukaan aakkosittain ja numeroittain. Lopussa on myös luettelo Pohjois-Karjalan maaseudulla olevien tilaajien puhelinnumeroista.

Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan…

Joensuun kaupungin puhelinluettelo 1925
Joensuun puhelinluettelo on vuodelta 1925. Se sisältää Joensuun kaupungin puhelinnumerot tilaajan mukaan aakkosittain sekä numerojärjestyksessä. Lopussa on myös luettelo maaseudulla olevista keskusasemista ja heidän tilaajiensa…

Joensuun puhelinluettelo 1939 : kaupunkilaiset tilaajat
Joensuun kaupungin puhelinluettelo vuodelta 1939 tilaajien nimen mukaan aakkosittain ja numeroittain.

Puhelinkeskukset olivat tuohon aikaan käsivälitteisiä. Sentraalisantrat yhdistivät puhelut, Joensuussa se tapahtui Joensuun puhelinlaitoksen…